Lomakalenteri vuosilomalain mukaan — kesä/talvilomajako ja lomapalkkalaskuri valmiina:Lataa pohja →
Loma & HR
Lomakalenteri ilman HR-järjestelmää: mitä vuosilomalaki vaatii
Excelenium-toimitus20. toukokuuta 20268 minuutin lukeminen
Työnantaja oli varma, että kesälomat oli annettu lain mukaan. Sitten yksi työntekijä kysyi talvilomastaan. Työnantaja ei tiennyt mitä talviloma tarkoitti. Vuosilomalaki jakaa vuosiloman kahteen osaan — ja molemmat on annettava lakisääteisenä aikana.
Vuosilomalaki (162/2005) on yksi Suomen käytännöllisimmistä työlaeista. Se kertoo tarkasti, kuinka monta lomapäivää kertyy kuukaudessa, millä ajanjaksolla loma on annettava ja miten lomapalkka lasketaan. Laki ei edellytä tiettyä ohjelmistoa — Excel riittää täysin, kun rakenne noudattaa lain vaatimuksia.
Tässä artikkelissa käymme läpi lain kolme keskeistä osa-aluetta: lomapäivien kertyminen (§ 5), kesä- ja talviloman jako (§§ 20–21) sekä lomapalkan laskeminen (§ 9). Jokainen osio sisältää konkreettisia esimerkkejä ja Excel-rakenteen.
Kesäloma oli annettu. Talviloma oli unohtunut. Laki vaatii molemmat.
Valmis Excel-lomakalenteri vuosilomalain kesä/talviloma-jaolla, lomapalkkalaskurilla ja 30 työntekijälle:
Hae pohja tästä →
Lomapäivien kertyminen — § 5
Vuosilomalaki § 5 määrittää lomaoikeuden yksinkertaisen kaavan mukaan:
Vuosilomalaki § 5:"Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on jatkunut lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden, on oikeus lomaan kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta."
Työsuhde alle 1 vuosi
24
lomapäivää max · 2 pv/kk × 12 kk
Työsuhde yli 1 vuosi
30
lomapäivää max · 2,5 pv/kk × 12 kk = 5 viikkoa
Viikko lomaa käyttää
6
arkipäivää (ma–la) — lauantai lasketaan mukaan
Täyden lomanmääräytymiskuukauden ehtona on, että työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia kuukauden aikana (riippuu työsopimuksen tyypistä). Kausiluonteisessa tai osa-aikaisessa työssä raja on tärkeä tarkistaa.
Lauantai on arkipäivä — miksi?
Yksi yleisimmistä vuosilomaan liittyvistä väärinkäsityksistä koskee lauantaita. Vuosilomalaki käyttää käsitettä arkipäivä, ja lauantai lasketaan arkipäiväksi — sunnuntai ja pyhäpäivät eivät.
Tämä tarkoittaa käytännössä, että vaikka työntekijä ei tekisikään töitä lauantaisin, lauantai kuluttaa silti yhden lomapäivän. Viikon loma maanantaista perjantaihin käyttää 6 arkipäivää (mukaan lukien lauantai), ei 5.
Esimerkki: Viisi viikkoa lomaa tarkoittaa 30 arkipäivää. Koska lauantait kuluvat automaattisesti, tosiasiallinen vapaajakso on 25 arkipäivää (ma–pe). Tämä on lain tarkoittama "5 viikkoa" — lauantait sisältyvät.
Lomakalenterissa tämä on tärkeää ottaa huomioon: jokaisella loman viikolla on merkittävä 6 lomapäivää, ei 5. Excel-laskuri, joka laskee vain arkipäivät ma–pe, tuottaa virheellisen saldon.
Kesäloma ja talviloma: lain mukainen jako
Vuosilomalaki jakaa loman kahteen erilliseen osaan, joilla on omat lakisääteiset ajankohtansa. Jako on pakollinen — työnantaja ei voi antaa kaikkia lomapäiviä samalla kertaa muutoin kuin erikseen sopimalla.
Taulukon punaiset rivit paljastavat yleisimmän laiminlyönnin: talviloma unohdetaan sopia, koska se sijoittuu talveen eikä ole yhtä näkyvä kuin kesäloma. Mikäli talvilomaa ei anneta lainkaan, se on maksettava rahana työsuhteen päättyessä — korkoineen.
Lomanmääräytymisvuosi: 1.4.–31.3.
Yksi vuosilomalain erikoispiirteistä on lomanmääräytymisvuosi — jakso, jonka aikana ansaitut lomapäivät käytetään seuraavana lomavuonna. Se ei ole kalenterivuosi.
Excel-lomakalenterissa lomanmääräytymisvuosi on tärkeä asettaa oikein ASETUKSET-arkissa, jotta lomapäivälaskenta alkaa oikeasta päivämäärästä. Kalenteri, joka laskee vuoden tammikuusta alkaen, tuottaa virheelliset saldot kaikille alle 12 kuukautta palvelleille.
Lomapalkka: 9 % ja 11,5 %
Lomapalkka lasketaan eri tavoin riippuen siitä, onko kyseessä kuukausi- vai tuntipalkkainen työntekijä. Kuukausipalkkaisille maksetaan normaali palkka loman ajalta — ei erikseen laskettua summaa. Tunti- tai suorituspalkkaisille sovelletaan prosenttisääntöä:
Työsuhteen kesto lomanmääräytymisvuoden lopussa3 vuotta (≥ 1 v)
Sovellettava prosentti (§ 9)11,5 %
Lomapalkka yhteensä4 416 €
Vertailu: alle 1 vuoden työsuhde (9 %)3 456 € — ero 960 €
Excel-pohja laskee lomapalkan automaattisesti, kun työsuhteen alkamispäivä on syötetty ASETUKSET-arkissa. Oikea prosentti (9 % tai 11,5 %) valitaan automaattisesti lomanmääräytymisvuoden päättymishetken perusteella.
Excel-lomakalenterin rakenne
Kattava lomakalenteri tarvitsee neljä arkkia: asetukset, lomaoversikti, loma-ajanvarauskalenteri ja lomapalkkalaskuri. Alla näkyy LOMAOVERSIKTI-arkki kesä/talviloma-laskentakaavalla:
LOMAOVERSIKTI · E4 — Lomapäiväoikeus lomanmääräytymisvuodelta (2 tai 2,5 pv/kk)
A
B
C
D
E
F
G
#
Nimi
Työsuhde alkaen
Pv/kk
Oikeus (pv)
Kesäloma
Talviloma
1
Matti Virtanen
12.3.2021
2,5
30
24
6
3
Pekka Leinonen
1.9.2025
2
14
14
0
Pekka Leinosen rivi osoittaa alle vuoden työsuhteen logiikan: 7 täyttä kuukautta × 2 pv/kk = 14 lomapäivää, kaikki kesälomaan. Talvilomapäiviä ei kerry, koska 30 päivän raja (= 5 viikon jakso kesä + talvi) ei täyty. Excel laskee tämän automaattisesti työsuhteen alkamispäivästä.
Valmiissa Excel-pohjassa kesä/talvilomajako, lomanmääräytymisvuosi-laskenta ja 30 työntekijää.
Katso Excel-pohja →
Lakiperusta
§ 5
Vuosilomalaki (162/2005) § 5 — Loman pituus "Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta."
Työsuhde ≥ 1 vuosi: 2,5 pv/kk = max 30 pv. Työsuhde < 1 vuosi: 2 pv/kk = max 24 pv. Lauantai lasketaan arkipäiväksi.
finlex.fi — Vuosilomalaki § 5
§§ 20–21
Vuosilomalaki §§ 20–21 — Kesäloma ja talviloma
Kesäloma (24 pv) annettava 2.5.–30.9. (lomakausi). Talviloma (loput, max 6 pv) annettava 1.10.–30.4. Työnantajan on pidettävä kirjaa molemmista.
finlex.fi — Vuosilomalaki §§ 20–21
Vuosilomalaki § 5 mukaan oikeus on 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työsuhde on jatkunut vähintään vuoden. Se tarkoittaa enintään 30 lomapäivää. Alle vuoden työsuhteessa oikeus on 2 arkipäivää kuukaudessa, eli enintään 24 lomapäivää.
Vuosilomalaki käyttää käsitettä arkipäivä, johon lauantai lasketaan mukaan. Tämä tarkoittaa, että viikon lomaan kuluu 6 arkipäivää (maanantaista lauantaihin) — vaikka töissä käytäisiin vain 5 päivää. 30 lomapäivää vastaa käytännössä 5 viikkoa.
Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. — ei kalenterivuosi. Tänä jaksona ansaitut lomapäivät käytetään seuraavana lomavuotena. Esimerkiksi 1.4.2025–31.3.2026 kertyneet lomapäivät käytetään kesällä 2026 ja talvella 2026–2027.
Vuosilomalaki §§ 20–21 jakavat loman kahteen osaan. Kesäloma (24 lomapäivää) on annettava 2.5.–30.9. välisenä lomakaudella. Talviloma (loput lomapäivät, yleensä 6 päivää) on annettava 1.10.–30.4. välisenä aikana.
Kuukausipalkkaisille maksetaan normaali palkka loman ajalta (samapalkkaperiaate). Tunti- tai suorituspalkkaisille lasketaan lomapalkka prosenttisäännöllä: 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden ansioista (työsuhde alle vuosi) tai 11,5 prosenttia (työsuhde vähintään vuosi).
Kyllä. Vuosilomalaki ei edellytä tiettyä ohjelmistoa tai järjestelmää. Excel, paperikalenteri ja HR-järjestelmät ovat kaikki lain mukaisia — kunhan lomapäivien kertyminen, käyttäminen ja kesä/talviloma-jako on dokumentoitu oikein.